Vastuullisuustrendit 2024: Mistä nyt puhutaan?

Vastuullisuus on tullut jäädäkseen. Tässä tekstissä nostamme trendeistä esille esimerkiksi ilmastoasiat, kiertotalouden ja teknologian kasvavan roolin.

Termi ”kestävä kehitys” esiteltiin ensimmäisen kerran virallisessa kansainvälisessä asiakirjassa vuonna 1969. Se sai kuitenkin enemmän huomiota vasta YK:n vuonna 1987 julkaistun Brundtland-raportin myötä (”Our Common Future”). 1960-luvulla ei tässä yhteydessä puhuttu vielä vastuullisuudesta, vastuullisuus nousi terminä liiketoiminnan keskusteluihin 1980-luvulla ja 1990-luvulla se oli laajasti tunnustettu termi puhuttaessa yritysten sosiaalisesta vastuusta tai ”yritysvastuusta”.

Vastuullisuuden käsite sellaisena, kuin me sen käsitämme, sisältäen ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet, on nykyään yleisesti hyväksytty tapa tarkastella kokonaisuutta. Ympäristövastuu ei ole enää mikään taloudesta tai yhteiskunnasta irrallinen ilmiö.

Vastuullisuuden trendit

Luonnollisesti nyt YK:n Dubain ilmastokokouksen jälkimainingeissa ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmastoasiat ovat eniten puheissa ja otsikoissa. Niin valtiot, organisaatiot kuin ihmisetkin pitävät teemaa keskeisen tärkeänä ja esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö kasvaa jatkuvasti. Sen tuottamisen ja käyttämisen moninkertaistaminen on myös tärkeä osa ilmastokokouksen päätöslauselmaa. EU:ssa kestävyysraportointidirektiivi CSRD ajaa osaltaan ilmastoasiaa ja sen kautta päästöjen raportointi jalkautuu myös alihankintaketjuihin pienemmillekin toimijoille.

Kiertotalous nousee vauhdilla, kun yhä useammat valtiot sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin ja yksityissektori toimii aiempaa vastuullisemmin. Vastuullisuus valtavirtaistuu ja yksittäiset ihmiset ovat yhä tietoisempia tarpeesta toimia kestävästi. Kiertotalouden periaatteita sovelletaan laajemmin, ei pelkästään materiaalivirroissa vaan myös energian ja muiden resurssien kiertotaloudessa. Läppäreitä voi esimerkiksi liisata useita syklejä ja näin pidentää tuotteiden käyttöikää merkittävästi tai voidaan edistää tuote palveluna -liiketoimintamalleja, jolloin asiakkaat maksavat toiminnoista tai suorituskyvystä tuotteen omistamisen sijaan.

Suomen etu kiertotaloudenkin osalta on korkea digitalisaation taso, joka mahdollistaa paljon. Green ICT on osaltaan ratkomassa vanhoja ongelmia uusilla tavoilla, jotka tuottavat innovaatioita ja taloudellista tehokkuutta vastuullisesti kiertotalousajattelussa. Kiertotalous ja energiatehokkuus ovat olleet suomalaisten teknologiayritysten kilpailuetuja jo pitkään, toki lähinnä laitepuolella, ei niinkään ohjelmistojen osalta.

Teknologian rooli vastuullisuudessa ja yhteiskunnassa ylipäätään kasvaa. Teknologia on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kun sitä käytetään oikein. Digitaaliset teknologiat voivat auttaa vähentämään resurssien kulutusta, lisäämään energiatehokkuutta ja mahdollistaa siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin. Suomalaiset teknologiayritykset ovat edelläkävijöitä kestävien toimintatapojen, laitteiden ja palveluiden kehittämisessä ja käyttämisessä.

Digitaaliset teknologiat voivat tehdä valmistuksesta tuottavampaa ja palveluista resurssitehokkaampia sekä toimitusketjuista kestävämpiä, samalla teknologiat mahdollistavat uudella tavalla avoimuuden ja läpinäkyvyyden, mikä voi osaltaan olla suuri kilpailuetu. Digitaaliset teknologiat voivat myös mahdollistaa uusiutuvan energian laajan integroinnin, tehdä kaupungeista elinkelpoisempia ja esimerkiksi tehostaa logistiikkaa.

Kiinteä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä on myös luonnonvarojen käyttö, eli esimerkiksi vesi tai mineraalit. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö ja saatavuus on globaali huoli. Painopiste on siirtymässä käytön lisäksi myös luonnonvarojen säilyttämiseen. Biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on olennaista, ja vastuulliset yritykset pyrkivät minimoimaan toimintansa vaikutukset ekosysteemeihin.

Luonnonvarojen käytössä vedenhallinta on keskeinen huolenaihe. Organisaatiot kiinnittävät entistä enemmän huomiota veden säästeliääseen käyttöön, vesipäästöjen vähentämiseen ja vesihuollon kehittämiseen. Mineraalien ja materiaalien käytössä painotetaan eettisesti louhittuja metalleja ja kierrätettyjä raaka-aineita. Myös Ilmanlaadun merkitys on suuri ja päästöjään pyritään vähentämään esimerkiksi investoimalla puhtaampiin teknologioihin ja prosesseihin.

Minne vastuullisuus meidät vie?

Vastuullisuus käsitteenä on jatkuvasti liikkeessä, kun tiedon ja mittaamisen mahdollisuudet ja ymmärrys maailmastamme lisääntyy. Näin ollen se, mikä nähdään tänään vastuullisena, voi huomenna olla jo jotain muuta. Esimerkiksi EU pyrkii estämään viherpesua valmistelussa olevalla Green Claims -säädöksellään.

Kuten Sitra on todennut, nykyinen käsityksemme vastuullisuudesta perustuu nykyiseen käsitykseemme siitä, miten talousjärjestelmä toimii. Jos talousjärjestelmämme toimiikin tulevaisuudessa merkittävästi eri tavalla, ei se voi olla vaikuttamatta myös käsitykseemme vastuullisuudesta.

Eli valppaana ja aktiivisina on syytä kaikkien syytä olla joka tapauksessa, jotta pysyy kehityksen oikealla puolella. Miten vastuullisuus teidän organisaatiossanne ymmärretään ja tehdäänkö sen edistämiseksi konkreettisia ja riittäviä toimia?

EU Green Claims -säädös

Kirjoittaja on Trail Openersin perustaja ja toimitusjohtaja Ville Nordberg, määrätietoinen ja innokas polkujuoksija, mahtavan omenapuun omistaja sekä kahden teinin ylpeä isä.

Trail Openers LinkedIn