Vastuulliset digitaaliset palvelut ja CSRD: Datan voima ja IT-organisaation vastuu

Vastuullisuuden uusi aikakausi Euroopassa: CSRD

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi, joka pyrkii yhdistämään kestävyysraportoinnin taloudelliseen raportointiin. CSRD:n avulla yritykset joutuvat ilmoittamaan, miten kestävyyskysymykset kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat niiden liiketoimintaan ja miten yritysten toiminta vaikuttaa ihmisiin ja planeettaan. Raportointi otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 alkaen.

CSRD-kestävyysraportoinnin etuina tavoitellaan muun muassa parempaa läpinäkyvyyttä ja selkeyttä sidosryhmille kuten sijoittajille ja kuluttajille sekä vertailukelpoisuutta ja uskottavuutta. Keskustelua on käyty paljon siitä, onko EU:n regulaatio ja raportointi oikea väline säätelemään yritysten vastuullista toimintaa. Jos raportointi nähdään vain lisätyönä, joka syö resursseja eikä anna mitään, ei nähdä metsää puilta. Sen sijaan yritysten tulisi viimeistään nyt varmistaa, että kestävä liiketoiminnan kehitys on yrityksen strategian ytimessä.

”Olennaista olisi nähdä uusi raportointidirektiivi mahdollisuutena edistää yrityksen agendaa. Raportoinnin myötä vastuullisuusasiat saadaan nostettua johdon ja hallitusten agendalle. Raportointi tuottaa suuren määrän dataa, jota organisaatiot pystyvät hyödyntämään omassa toiminnassaan.”, korostaa Impaktlyn toimitusjohtaja Mia Folkesson.

Vuonna 2024 alkavat CSRD:n mukaiset raportointivelvoitteet tulevat asteittain koskemaan lähes kaikkia toimijoita arvoketjussa. Tämä tarkoittaa, että yritysten on ymmärrettävä myös omien digipalveluidensa hiilijalanjälki ja raportoitava siitä.

Folkesson kuvailee raportoinnin luomia mahdollisuuksia laajoiksi.”Datan hyödyntämiseen liittyvä keskustelu on alkutekijöissään. Raportoinnin kautta syntyvän datan käyttömahdollisuudet ovat erinomaiset. Kun organisaatiot asettavat tavoitteita, mittaavat asioita ja keräävät dataa, voivat ne panostaa asioihin, joilla on oikeasti merkitystä! Tämä on edellytys kestävyysriskien lieventämiselle, mutta samalla se luo myös valtavat mahdollisuudet uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle sekä uudelle liiketoiminnalle. Tästä pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän.”

Digitaalisten palveluiden hiilijalanjälki

Vaikka moni ei tule sitä arjessaan paljon pohtineeksi, on kaikilla digitaalisilla palveluilla hiilijalanjälki. Digitaalisten palveluiden hiilijalanjälki syntyy esimerkiksi datakeskusten energiankulutuksesta, laitteiden valmistuksesta ja käytöstä, lähdekoodin ja suorittavan koodin suorituskyvystä, ohjelmistoista ja nettisivuista. Kaikille toimijoille, joilla on digitaalisia palveluita, on elintärkeää ymmärtää sekä omien että kolmansien osapuolien tuottamien digitaalisten palveluiden ympäristövaikutukset. Päästöjen mittaaminen, analysointi ja ympäristötehokkuuden optimointi tulevat toimenpidelistalla seuraavana.

”Datalähtöinen näkökulma on avainasemassa organisaatioiden johtajille, jotka haluavat ymmärtää ja kehittää yritystensä vastuullisuutta. Vaatimalla, keräämällä ja analysoimalla dataa omista digipalveluistaan, yritykset voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, pienentää palveluiden hiilijalanjälkeä ja kehittää vastuullisia toimintatapoja. Tämä ei ainoastaan auta yrityksiä täyttämään CSRD:n mukaisia raportointivelvoitteita, vaan myös edistää yritysten positiivista osuutta kestävässä kehityksessä”, kertoo Trail Openers Oy:n toimitusjohtaja Ville Nordberg.

Green ICT

Green ICT, vihreä ohjelmistotekniikka, on olennaista yrityksille, jotka haluavat vähentää digitaalisten palvelujensa ympäristövaikutuksia. Käyttämällä vastuullisia suunnittelu- ja ohjelmistokehityskäytäntöjä yritykset voivat pienentää hiilijalanjälkeään ja edistää kestävämpää tulevaisuutta. Tämä lähestymistapa varmistaa, että teknologiaa hyödynnetään tavalla, joka maksimoi hyödyt samalla kun haitat yhteiskunnalle ja ympäristölle minimoidaan. Digitaalisten ratkaisujen luomisessa yritysten on otettava huomioon lopputulosta laajempi vaikutus.

”Green ICT sisältää esimerkiksi sellaisten koodi- ja arkkitehtuuristen muutosten sekä valintojen tekemisen, mitkä vähentävät sovelluksen tai ohjelmiston kuluttamaa energiaa. Vastuullinen ja huolellinen suunnittelu sekä ohjelmistokehitys on se perusta, jonka varaan kestävät digitaaliset palvelut rakennetaan. Meillä on alan asiantuntijoina vastuu kertoa vastuullisista vaihtoehdoista ja toteuttaa ne, koska asiakkaan ei voi vielä olettaa tuntevan aihetta ja osaavan pyytää nimenomaan vastuullista koodausta”, Nordberg toteaa.

Ottamalla käyttöön vastuullisen ohjelmistotekniikan käytäntöjä yritykset voivat vähentää digitaalisten palvelujen päästöjä merkittävästi, säästää ohjelmistojen elinkaarikustannuksissa ja edistää kestävämpää tulevaisuutta.

Vastuullisuus digitaalisessa kehityksessä: Yhteinen tulevaisuus

Maailmassa, joka keskittyy yhä enemmän vastuullisuuteen, digitaalisten palveluiden hiilijalanjäljen mittaaminen on ei vain hyödyllistä, vaan myös välttämätöntä. CSRD tunnistaa tämän vaatimalla yrityksiä toimittamaan yksityiskohtaisia raportteja ympäristövaikutuksistaan. Nämä raportit avaavat yrityksen todellisen hiilijalanjäljen laajuutta, mahdollistaen sidosryhmien tietoon perustuvat päätökset ja laittamalla yritykset vastuuseen toimistaan.

Folkesson korostaa IT:n merkitystä kestävässä kehityksessä. ”IT:llä on keskeinen rooli vastuullisuuteen liittyvien muutosten mahdollistamisessa. Muutosten potentiaali ulottuu huomattavasti virallisten säädösten noudattamista laajemmalle ja on keskeistä esimerkiksi uudenlaisten liiketoimintamallien mahdollistamisessa.”

Mittauksen voima piilee sen kyvyssä ajaa muutosta. Määrittämällä hiilijalanjälkensä yritykset voivat asettaa selkeitä tavoitteita kehittämiselle. Läpinäkyvä raportointi auttaa yrityksiä voittamaan sidosryhmien ja sijoittajien luottamuksen sekä vahvistaa yrityksen mainetta ja kilpailukykyä. Parhaimmillaan vastuullisuus on yritykselle merkittävä erottautumistekijä.