Organisaatiossa voidaan havahtua yleisesti yhteiskunnassa nouseviin trendeihin, jotka liittyvät ympäristövastuun kehittämiseen, ympäristövaikutusten tunnistamiseen tai esimerkiksi tarpeeseen pystyä raportoimaan oman toiminnan hiilijalanjälki. Raportointikyvykkyyden vaatimus voi johtua regulaation muutoksesta (CSRD) tai vaikkapa toimimisesta isomman organisaation toimittajana tai alihankkijana. Nämä johtavat tarpeeseen kartoittaa ja parantaa omien digitaalisten palveluiden vastuullisuutta ja tehdä samalla omasta liiketoiminnasta kestävämpää ja kilpailukykyisempää. Jotta vastuullisempia digipalveluita päästään kehittämään, on siis tunnistettava digipalveluiden muutostarve vastuullisuuden osalta.
Kun tarve on tunnistettu, tarvitaan kumppani, joka ymmärtää digitaalisten palveluiden vastuullisuuden, osaa vastata energiankulutus- ja päästökysymyksiin digipalveluissa, sekä tietysti tärkeimpänä, ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan sekä digipalveluiden vaikutuksen niihin. Kun kumppani on löytynyt, voidaan yhdessä suunnitella alustava toimintamalli hyödyntäen asiakasorganisaation omaa toimintamallia sekä kumppanin toimintamallin parhaita käytäntöjä sovellettuna asiakkaan ympäristöön ja tarpeisiin. Suunnittelussa erityisen tärkeää on huomioida, että ympäristövastuullisuutta digipalvelussa tulisi kehittää kokonaisuutena, ei vain optimoida yhtä osa-aluetta digipalveluista. Yksi tapa aloittaa konkreettinen kehittäminen on esimerkiksi seurata asiakkaan pilviympäristöä, ja arvioida sopivilla työkaluilla asiakkaan omat digitaaliset palvelut. Mukana energiankulutuksen laskemisessa ja muuntamisessa hiilipäästöiksi on niin analytiikkaa, vakioita kuin maantieteellisiä faktoja energiantuotannosta. Tarvitaan tietojen yhdistämistä useasta eri lähteestä, pelkän ulkoisen webosoitteen syötöllä ei voida saada aikaan oikeita tuloksia energiankulutuksesta tai päästöistä.
Tärkeä osa työskentelyä on sujuva yhteistyö asiakkaan kanssa, asiakkaan omat resurssit huomioiden, josta yhteinen workshop on hyvä esimerkki. Workshop-työtapa mahdollistaa esimerkiksi asiakkaan omien suunnittelu- ja kehitysperiaatteiden läpikäymisen vastuullisuuden näkökulmasta, arkkitehtuurikatselmoinnin tulosten läpikäynnin sekä tietysti aiemmin aloitettujen energiankulutus- ja päästötulosten läpikäynnin. Workshopin aikana on mahdollista jo yllättävänkin paljon lisätä asiakkaan omaa ymmärrystä ja osaamista aiheesta. Kumppanilta on myös tärkeää vaatia yhteistyön alusta saakka oman organisaation kouluttamista ja osaamisen kasvattamista aiheeseen, sillä tämä varmistaa vastuullisuustyön juurtumisen operatiivisen toiminnan jokapäiväisiin käytäntöihin.
Workshopin jälkeen luonnollinen tapa jatkaa eteenpäin on luoda toimintasuunnitelma ja yhteinen roadmap jatkosta. Näiden dokumenttien rooli työn ohjauksessa ja etenemisessä on keskeinen, joten niiden kattavuus, selkeys ja konkreettisuus ovat olennaista kokonaisuuden onnistumisessa sekä tulosten saavuttamisessa. Tässä vaiheessa toimintasuunnitelman erilaiset toimenpiteet on myös priorisoitava. Priorisoinnissa otetaan huomioon strategia, budjetti, henkilöiden työkuormat sekä muut relevantit etenemisnopeuteen vaikuttavat asiat.
Kun yhteisesti sovittu roadmap on otettu käyttöön ja toimia implementoidaan, on tärkeää tehdä myös jatkuvaa seurantaa . Vastuullisuustyölle sopivat mittarit on tärkeä ottaa käyttöön ja seurata edistymistä sekä onnistumisia sen edetessä. Vastuullisuustyön mittarit ja seuranta on aiheellista liittää osaksi olemassa olevaa johtamisjärjestelmää, jottei työ tunnu ja näytä erilliseltä työltä, vaan jokainen organisaatiossanne ymmärtää työn kuuluvan kiinteäksi osaksi strategiaa, tavoitteita sekä jokapäiväistä arkea.
Riippuen projektin laajuudesta ja tavoitteista voi olla, että projektin päättyessä organisaatiolla on näkemystä ja osaamista digipalveluiden vastuullisuudesta riittävästi, jotta he osaavat jatkossa itse kehittää toimintaansa kestävällä tavalla. Luonnollisesti yhteistyö kumppanin kanssa voi olla myös huomattavasti pidempi projekti, jossa asiantuntijat kulkevat rinnalla ja kehitystä viedään yhdessä eteenpäin useita vuosiakin.
Yhdessä tai itsenäisesti, tärkeintä on, että digitaalista kehitystä viedään eteenpäin kestävällä tavalla, joka palvelee niin organisaatiota, ihmisiä kuin ympäristöäkin parhaalla mahdollisella tavalla.
Kirjoittaja on Trail Openersin perustaja ja toimitusjohtaja Ville Nordberg, määrätietoinen ja innokas polkujuoksija, mahtavan omenapuun omistaja sekä kahden teinin ylpeä isä.
Trail Openers Oy suunnittelee ja kehittää digitaalisia palveluita vastuullisesti: optimoi niiden vaikutusta ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan.
